Ajatuksia valosta, rytmistä ja muistista – kirjoituksia kuvaamisen filosofiasta ja tarinankerronnasta.
Valokuvauksen maailma on muuttunut. Tekoäly tuottaa hetkessä “täydellisiä” kuvia, puhelimet säätävät valon automaattisesti ja algoritmit ehdottavat, mikä näyttää hyvältä. Samaan aikaan ammattilainen kysyy: mikä on työn arvo, jos kuvan voi saada ilman kuvaajaa? Vastaus ei löydy tekniikasta, vaan merkityksestä.
Lue artikkeli →
Kamera voi nähdä paljon, mutta vain katse voi ymmärtää. Kuvaajan tehtävä ei ole vangita maailmaa, vaan kohdata se — ilman omistamista.
Lue artikkeli →
Valo on tarinan ensimmäinen sana. Se kertoo suunnan, rytmin ja hengityksen — ennen kuin kamera edes käynnistyy.
Lue artikkeli →
Hiljaisuus ei ole poissaoloa – se on läsnäolon ääni. Elokuvassa hiljaisuus ei vaadi sanoja, vaan kuuntelemista.
Lue artikkeli →